Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2016-2025: Kyselytutkimuksen aineistonkeruu ja tutkimusseloste

Tässä raportissa esitellään vuosina 2016, 2017–2018, 2020, 2022–2023 ja 2024–2025kerättyjen Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa -kyselyjen aineistonkeruu sekä aineistoistamuodostetun aikasarja-aineiston tutkimusseloste. Tutkimusselosteessa kuvataan aineistojenkeruumenetelmät ja otantatekniikat kunakin vuonna sekä analysoidaan aineistonedustavuutta. Aineistojen keruusta on vastannut professori Mikko Niemelä ja ne on toteutettueri tutkimushankkeissa. Aineiston kolme ensimmäistä aaltoa (2016–2020) on kerätty SuomenAkatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa TacklingInequalities in Time of Austerity (TITA) (päätösnumerot 293103 ja 314250). Aineiston neljäsaalto (2022–2023) kerättiin osana Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksentutkimustoimintaa (päätösnumero 320162) ja viides aalto (2024–2025) osana SuomenAkatemian tutkimusinfrastruktuurihanketta Survey of Health, Ageing and Retirement inEurope – Finland (SHARE-Fi) (päätösnumero 358736).Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa -kyselyaineistot sisältävät tietoa vastaajiensubjektiivisesta hyvinvoinnista, hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen liittyvistä kokemuksista sekänäkemyksistä eri väestöryhmien hyvinvoinnista. Aineistoon sisältyvät subjektiivisenhyvinvoinnin mittarit ovat vakiintuneita ja validoituja mittareita sisältäen tietoa muun muassaelämään tyytyväisyydestä, onnellisuuden kokemuksista, yksinäisyydestä,toimeentulokokemuksista sekä yleistyneestä luottamuksesta. Lisäksi aineistojen avullavoidaan tutkia esimerkiksi eriarvoisuuteen ja sosiaaliturvaan liittyviä asenteita,statushierarkioita sekä turvattomuuden tunnetta. Aineistot sisältävät tietoja muun muassavastaajien demografisista ja sosioekonomista tekijöistä, tuloista, veloista ja asumismuodostasekä puoluekannasta.Aineistojen keruu on toteutettu huhti-kesäkuussa 2016 (N=2534), marras-helmikuussa 2017-2018 (N=2402), syys-joulukuussa 2020 (N=2700), joulu-tammikuussa 2022-2023 (N=2300)ja joulu-tammikuussa 2024-2025 (N=3003). Vuosina 2016–2020 aineistonkeruu on toteutettupuhelinhaastatteluin. Sen sijaan vuosien 2022–2023 ja 2024–2025 aineistot on kerättyhybridimenetelmällä. Vuosien 2022-2023 aineisto on pääosin kerätty puhelinhaastattelulla(N=1799), mutta sitä on täydennetty alle 35-vuotiaille suunnatulla internetpaneelilla (N=501).Vuosien 2024-2025 aineisto on puolestaan kerätty pääosin internetpaneeliin (N=2401)pohjautuen, mutta iäkkäämpien osallistujien tavoittamiseksi sitä on täydennettypuhelinhaastatteluin (N=602). Neljässä ensimmäisessä aallossa aineistojen perusjoukkona onManner-Suomen 18–79-vuotias suomenkielinen väestö. Viidennessä aallossa aineistonyläikäraja on poistettu, joten perusjoukkona on mannersuomalainen yli 18-vuotiassuomenkielinen väestö.Aineiston ensimmäisessä aallossa otantamenetelmänä on käytetty ositettua otantaa perustuenikään, sukupuoleen ja maakuntaan. Myöhempinä vuosina on käytetty maakuntiin perustuvaaositettua todennäköisyysotantaan. Aineistot sisältävät painomuuttujat kullekin vuodelle:vuoden 2016 aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja alueen mukaan, muiden vuosienaineistot on painotettu iän ja sukupuolen mukaan. Painojen käyttö parantaa aineistojenedustavuutta. Tarkastellaan aineistojen edustavuutta sukupuolen, iän, työmarkkina-aseman,koulutuksen ja maakunnan mukaan.